- 1993 syntynyt
- 166 cm pitkä
- tavoitteena terveempi elämä
- menetelmänä tällä kertaa oman jaksamisen ja kropan kuunteleminen ja arvostaminen, vähittäiset muutokset ruokavalioon ja itseni tsemppaaminen vähittäiseen aktiivisuuden lisäämiseen
- avainasemassa paineen poistaminen itseltä - "epäonnistumiset" sivuutetaan olkapäitä kohauttamalla ja jatketaan eteenpäin onnistumisiin keskittyen

Painoni yläasteiästä tähän päivään on vaihdellut välillä 50-70 kiloa. Hullua on, että silloin kun painoin 50 kiloa, kehonkuvani oli niin vääristynyt, että näin itseni peilistä paljon lihavampana kuin nyt 70-kiloisena. Suhteeni ruokaan on aina ollut vähän hankala: rakastan syömistä yli kaiken, mutta samalla vihaan sen rakastamista. Sen vuoksi syömistottumukseni meni vuosikausia näin: ensin ahmin herkkuja ja roskaruokaa muutaman päivän tai viikonkin putkeen ihan järjettömiä määriä, sitten aloin vihaamaan itseäni ja näännyttämään itseäni alle 1000 kilokalorin päiväsaldolla muutamasta päivästä jopa pariin kuukauteen, kunnes repsahdin taas hotkimaan jne. Lopulta saavutin jonkinlaisen huteran tasapainon ja pysyin pitkään 60-65-kiloisena. Elämänmuutosten ja niistä seuranneen ahdistuksen vähenemisen ja itsetunnon kasvun myötä aloin lopulta syömään liiankin rennosti ja paino alkoi salakavalasti nousemaan. Kun lopulta 70 kilon raja meni rikki, totesin, että nyt olisi aika ruveta psyykkisen hyvinvoinnin lisäksi työstämään myös sitä fyysistä terveyttä. Tämän toivon pitkällä tähtäimellä myös tuovan loppusilauksen psyykkisen terveyden tasapainottumiseen.